Vesannon kirkko tarkemmin

Vesantolaiset ovat rakentaneet puukirkkonsa talvikautena 1856-57 haapajärveläisen kirkonrakentajan Mikko Karjalahden johdolla. Viralliset piirustukset teki lääninarkkitehti Carl Ziegler. Kirkon vihki 23.7.1857 Rautalammin vt. kirkkoherra C. A. Höök.

Kirkkoa on sen jälkeen korjattu useaan otteeseen mm. vuosina 1952 ja 1995, mikä ei silti ole tarkoittanut, että rakennus olisi koskaan päässyt kovin huonoon kuntoon. Viimeisin korjaus suoritettiin vuosina 2005-2006, jolloin kirkko maalattiin uudelleen sisältä ja päältä. Sähkö- ja sammutusjärjestelmät uusittiin kuin myös äänentoisto. Kirkonkellojen soitossa siirryttiin automatiikkaan ja urut äänitettiin uudelleen.

Kirkonmäen alueeseen liittyy kiviaidan vierellä tien puolella taiteilija Anu Matilaisen »Kaskikivet» -patsas vuodelta 1988. Se on osuustoiminnan muistomerkki Vesannolla. Kivien kolossa on sinapinsiemen. Siitä kasvaa suuri puu yhteistoimin. Sen taustaksi kuuluu kirkko, joka kertoo, miten tuon Raamatusta otetun vertauskuvan mukaan vain Jumala voi antaa kasvun.

Vesannon kirkon alttaritaulun historia on erikoinen. Jo pois heitetyn taulun löysi vesantolainen, Sonkarilta kotoisin ollut sotilas Toivo Jäntti vuonna 1941 Aunuksen Suistamolta, Grisinskajan kylästä. Hän toi sen pataljoonansa komentajan luvalla kotikirkkonsa kaunistukseksi. Niin tuo tuntemattoman tekijän »Siunaava Jeesus» kutsuu yhä alttarille, nyt vesantolaisia.
 

Samanlainen alttaritaulu on Virossa Petserin luterilaisessa Petrin kirkossa. Kyseisen alttaritaulun alkuperäinsen tekijän kerrotaan olevan saksalainen Bernhard Plockhorst (1825-1907), jonka töitä on myös jäljennetty paljon. Tällä alttaritaulun maalauksella on nimet: Kristus siunaa ja Maailman Vapahtaja.

Alttari irrotettiin seinästä 1980-luvulla vanhan kristillisen käytännön mukaiseksi alttaripöydäksi. Samoihin aikoihin alttari kaunistettiin kirkkotekstiileillä, joiden suunnittelija on tekstiiliopettaja Marja Korhonen Vesannolta. Erityisesti mainittakoon vihreä tekstiilisarja, jonka vihreän sävyt ovat Vesannon luonnonvärejä ja aiheena on mustaherukka, vesantolainen viinipuu. Se kertoo vesantolaisessa muodossa Jeesuksen esittämän vertauksen: »Minä olen viinipuun runko, te olette oksat. Ellette pysy minussa, ette voi tuottaa hedelmää.»

Lähellä alttaria on Kolmårdenin vihreästä marmorista valmistettu kastemalja, jonka ovat lahjoittaneet Vesannon sotien jälkeiset kummikunnat Ruotsista. Seinällä on »Rautalammi»-niminen vihkiryijy.

Ensimmäiset urut saatiin kirkkoon v. 1890. Kirkon 100-vuotisjuhlan yhteydessä 1957 otettiin käyttöön nykyiset Kangasalan urkutehtaan valmistamat 20-äänikertaiset sähköpneumaattisesti toimivat urut.

Kellotorni on kirkon yhteydessä pääsisäänkäynnin yläpuolella. Sen kullattu risti säteilee erityisesti laskevan ilta-auringon loisteen yli kirkonkylän.

Alkuaan tapuliin asennettiin G‑sävelen soittava pienempi kello, jonka Pentinmäen isäntä oli hakenut Pietarista jo ennen kirkon valmistumista. Uudempi kello on vuodelta 1907 ja se soittaa C‑sävelen. Yli 40 vuotta kelloja soitti Elli Laulainen rukoillen: »Kaikukoon kirkkoin kellot yli maan Jumalalle kiitosta ja kunniaa!» Nykyisin kelloja soittaa automatiikka.