Helluntai ja sen jälkeinen aika

Helluntai on Pyhän Hengen juhla, jota vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Se kuuluu pääsiäisen ja joulun ohella kirkkovuoden kolmen suurimman juhlan joukkoon. Ensimmäinen helluntai oli kristillisen kirkon perustamispäivä eli kirkon syntymäpäivä.

Raamatun mukaan tuhannet ihmiset olivat kokoontuneet Jerusalemiin sadonkorjuujuhlille, kun taivaasta Pyhä Henki vuodatettiin apostolien päälle. Suomen kieleen helluntain nimitys tulee ruotsin kautta, sanoista helig dag, pyhä päivä. Erillisenä juhlana helluntaita on vietetty jo 200-luvulta lähtien.

Helluntai aloittaa kirkkovuodessa ns. helluntaijakson. Kaikki sunnuntait tuomiosunnuntaihin asti eli kirkkovuoden loppuun saakka saavat nimensä sen mukaan, kuinka kaukana ne ovat helluntaista. Helluntain jälkeisten sunnuntaiden keskeisiä aiheita ovat Jeesuksen opetukset, elämä kristittynä Pyhän Hengen johdatuksessa ja kirkon todistus uskostaan. Tätä ilmentää myös liturgisena värinä käytettävä vihreä, elämän, kasvun ja toivon väri.